torstai 27. heinäkuuta 2017

Koiria, kavereita ja juhlia

Huh, kun päivät ja viikot pyörähtää niin nopeesti ohi, ettei meinaa perässä pysyä! Viikon sisään oon viettäny viikonloppua Jyväskylässä, jossa oli poikaystävän siskon rippijuhlat. Juhlat meni pitkälti syödessä sekä juhlia ja juhlakalua kuvatessa, mikä oli kyllä kivaa! Ehdittiin viikonlopun aikana myös nähdä kavereita grillailun ja niiden uuden, Venäjältä pelastetun kulkukoiran rapsuttelun merkeissä. Jyväskylästä ajelin suoraan porukoille, jossa oon ollu sunnuntaista lähtien. Täälläkin on käyny kavereita kylässä ja lisäks saunottiin meidän yläasteelta lähtösin olevan kaveriporukan kesken mökillä. Kavereiden näkemisen lisäks oon ehtiny lähinnä nukkua ja paijata siskon koiraa, joka on paras doge ikinä. :D



Viralliset juhlat alkaa tältä kesältä olla ohi, sillä edessä on enää rennompia synttäreitä ja valmistujaisia elo- ja syyskuussa. Kavereiden näkeminen ei sen sijaan vähene, sillä huomenna otetaan kaverin kanssa suunnaks Oulu ja Qstock, mistä oon niin innoissani! Tulee kyllä ihan mielettömän hauska viikonloppu ja vielä näyttäis jopa siltä, että kelitkin suosii. Kunhan ei tulis vettä taivaalta, niin mä oon tyytyväinen. :)




Mekko - BikBok
Korkkarit - Spirit Store (vanhat)
Käsikoru - Glitter

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien editointi - minä

lauantai 22. heinäkuuta 2017

En ole koskaan..

...asunut yksin. 

...käynyt kosmetologilla tai missään kauneushoidossa.

...joutunut ottamaan tikkejä.

...järjestänyt yllätysjuhlia.

...äänestänyt.

...käynyt Hangossa.

...uinut 100 metriä putkeen.


...ostanut kukkia kukkakaupasta.

...myöhästynyt tärkeästä tapaamisesta.

...ollut heppatyttö.

...halunnut kirkkohäitä.


...ollut kokoaikaisessa, vakituisessa työsuhteessa.

...matkustanut Pohjois-Amerikkaan.

...ostanut kalliita merkkivaatteita.

...ajanut henkilöautoa isompaa autoa.

...syönyt simpukoita tai etanoita.

...ollut leikkauksessa.


Neule - Cubus
Housut - H&M
Laukku - H&M
Kengät - Converse
Korvikset - H&M
Kaulakoru - Glitter
Aurinkolasit - Ebay

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien editointi - minä

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Hämeen linna

Eilisen suunnitelmat Särkänniemestä meni uusiks, sillä heti aamusta alkaen oli kova sade. Päädyttiin lähtemään Hämeen linnaan, jossa kumpikaan meistä ei ollu koskaan käyny. Suomessa oonkin käyny tätä ennen ainoastaan Turun linnassa ja sielläkin lähes 10 vuotta sitten. Sisäänpääsy Hämeen linnaan maksoi opiskelijoilta ja työttömiltä 7€ ja samaan hintaan sai osallistua opastukseen, joka alkoi aina tasatunnein.







Kuninkaansali oli hienoin ja valoisin koko linnasta. Kumman tutulta se näytti, kunnes Henri tajus, että juuri täällähän on kuvattu Santa Cruzin My Remedy -musiikkivideo. Muuten linna oli melko pimeä; ikkunat pieniä ja upotettuina paksuihin seiniin. Jotenkin kyllä Hämeen linna oli upeampi, kuin Turun linna, josta ei jääny oikein mitään mieleen. Tuntuu, ettei mulla tälläkään kertaa jäänyt hirveesti historiaa päähän ihan yksittäisiä yksityiskohtia lukuunottamatta. Jostain syystä päällimmäisenä mun mieleen jäi se, että Hämeen linnassa pyöveleitä oli kuulemma paljon, sillä usein kuolemaantuomituille annettiin vaihtoehdoksi pyöveliksi ryhtyminen. Pyövelit ei myöskään pukeutuneet mustaan, kuten kaikki aina kuvittelee, vaan värikkäisiin vaatteisiin, jotta heidät oli helppo tunnistaa. 







Mikä on upein Suomesta löytyvistä linnoista? Entä ulkomailta?

torstai 13. heinäkuuta 2017

4 vinkkiä ajankäytön hallintaan

Varmasti kaikki valittaa joskus ajanpuutteesta ja näin teen itsekin. Silti koen, että oon suhteellisen hyvä saamaan asioita aikaseks ja pitämään kiinni omista aikatauluista. Miten siis suunnittelen päiväni niin, että ehdin tehdä kaiken tarvittavan?



1. Kirjotan kaikki tapaamiset, lääkäriajat, juhlat ja muut menot ylös sekä seinä-, että taskukalenteriin. Näin pysyn kartalla siitä, missä pitää olla mihinkin aikaan ja keittiön seinällä olevasta kalenterista nuo näkee vaikka ohikulkiessa. Seinäkalenterista nään myös poikaystävän menot ja toisinpäin, minkä lisäks siitä on helppo hahmottaa vaikka se, mitkä päivät viikosta on ohjelmaa täynnä, millon ei olla kotona ja millon on aikaa vaikkapa nähdä kavereita.

2. Mietin tänään illalla, mitä kaikkea aion tehdä huomenna. Jos huomenna pitäis esimerkiks pyykätä, tehdä ruokaa, käydä ruokakaupassa ja nähdä kaveria, niin suunnittelen muut toimet sen asian ympärille, jolle on valmiiks aikataulu, eli tässä tapauksessa todennäköisesti kaverin näkemiselle olis sovittu aika. Sovitaan yleensä myös etukäteen, kumpi tekee ruuan seuraavana päivänä. Lenkille lähtö on mulle aina juupas-eipäs -kamppailua itseni kanssa, mutta kun päätän tänään, että huomenna meen lenkille, niin sinne tulee paljon varmemmin lähdettyä. Näin sille tulee myös jätettyä aikaa kaikelta muulta. Joillekin tämä voi vaatia vaikka to-do -listan tekemisen, mutta mulle toimii suurpiirteinen suunnittelu omassa päässä.



3. Minimoin ajankäytön niihin asioihin, joista en nauti. Kunnon isoilla ruokaostoksilla me käydään kerran viikossa ja sekin tehdään vuorotellen, eli mun täytyy suunnata Prismaan ainoastaan joka toinen viikko. Tämä tietysti vaatii sen, että kauppaan menee hyvän ostoslistan kanssa, mutta se on pieni vaiva. Myöskään ruuanlaitosta en tykkää, joten tehdään usein parin päivän annoksia ruokaa kerralla, eikä kokkailla mitään monimutkaisia aterioita. Urheilukin on mulle pakkopullaa, joten käyn lenkillä, sillä sinne voi lähteä suoraan kotiovelta ilman aikaavievää paikasta toiseen siirtymistä. 

4. Jos mieleen tulee nopea homma, mikä pitäisi tehdä, teen sen heti. Kaikki meidän yhteiset laskut tulee poikaystävän nimellä, joten mulle laskuja tulee tosi harvoin. Silloin kun niitä tulee, maksan ne yleensä samantien, jotta ne ei jää kummittelemaan takaraivoon tai unohdu kokonaan. Jos pitää soittaa lääkäriin, laittaa pyykkikone pyörimään tai kastella kukat, pyrin hoitamaan sen mahdollisuuksien mukaan heti pois alta. Reissusta kotiin tultua tyhjennän matkalaukun heti, jos ei olla tultu kotiin ihan keskellä yötä. Näin ainakin mulle tulee rauhallisempi olo, eikä takaraivossa koko ajan jyskytä tekemättömät pikkujutut, vaan voin loppupäivän ottaa iisisti.



Paita - Asos
Farkut - H&M
Kengät - Halpa-Halli
Kaulakoru - Glitter

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien jälkikäsittely - minä

Vaikka mielelläni suunnittelenkin ajankäyttöä, haluan jättää myös tilaa spontaaniudelle ja laiskottelulle. Jos on hyvä keli ja haluan lähteä rannalle, en jää kotiin imuroimaan, vaikka se oliskin ollut suunnitelmissa. Jos olo on voimaton tai on huono päivä, jätän kaiken mahdollisen tekemättä ja rentoudun. Tähän on mahdollisuus sen takia, etten jätä asioita fiksun suunnittelun vuoksi viimetippaan, vaan pyrin tekemään kaiken hyvissä ajoin, ilman stressiä. 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Työtön luuseri?

Kuten aiemmin kerroin, päättyi mun työsuhde kesäkuun loppuun. Vietin vuoden ja kolme kuukautta samassa työpaikassa kolmen eri määräaikaisen sopimuksen voimin. Nyt mä oon työtön.



Työtön ei tarkoita laiskaa tai osaamatonta ihmistä, vaan ihmistä, jolle ei oo löytynyt syystä tai toisesta sopivaa työpaikkaa. Mun edellinen työsuhde oli ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka, josta oon ikuisesti kiitollinen. Uskon, että nyt työn saaminen on helpompaa, kuin vastavalmistuneena. Toisaalta nyt oon krantumpi sen suhteen, mitä töitä haen, eli haettavia työpaikkoja ei ole niin paljoa, kuin aiemmin. Tosin nyt niihin työpaikkoihin mitä haen, on mulla realistiset mahdollisuudet päästä. Vastavalmistuneena hain tosi laajalla skaalalla melkein mitä vaan hommia, mutta nyt haen töitä pääasiassa rekrytoinnin, henkilöstöhallinnon ja kulttuurin parista. Myös jotkut kaupanalan tehtävät kiinnostaa, kuten myös valokuvaamiseen ja kirjottamiseen liittyvät työt. 




Mekko - Kirppis (H&M)
Korkkarit - ostettu Bukarestista

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien jälkikäsittely - minä

Koska nyt on kiivain lomakausi meneillään, ei useimmat yritykset rekrytoi tällä hetkellä. En aio kuitenkaan stressata töiden saamisesta, vaan nauttia vapaudesta ja kesästä. Työ ei yksinään oo mulle mikään itseisarvo, vaan haluaisin löytää mieluisan työn paikasta, jossa pääsee kehittämään itseään. Töiden hakemisen lisäksi aion muun muassa valokuvata, kirjoittaa, lukea ja nukkua, eli tehdä asioita, joihin töissäkäynnin ohella ei ollu aikaa ja energiaa yhtä paljon.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Heinäkuun Bette Box

Tänään mulle tuli uusin Bette Box, jonka tilasin kuukaudeksi alennettuun hintaan. Etukäteen oli paljastettu, että tässä kuussa boksista löytyy Lumenen kasvosuihke, joka omalta osaltaan houkutteli tilaamaan muuten mysteerisisältöisen yllätyksen. Aiempaa kokemusta kasvosuihkeista ei ole, joten mielenkiinnolla lähden testailemaan tätä näin kesällä.




Kasvosuihkeen lisäks boksin sisällöstä ilahduin erityisesti Garnierin puhdistusvedestä, joka pääsee varmasti käyttöön tiedossa olevilla festarireissuilla. Muuten liputan kunnollisen vesipuhdistuksen puolesta, mutta voi olla, ettei esimerkiks ens viikolla Karjurockin leirinnässä kauheesti innosta lähteä vesipisteelle naamaa pesemään. Myös uus antiperspirantti ja valkaiseva hammastahna ovat kivoja, varsinkin kun just eilen kävin hammaslääkärissä toteamassa hampaani reiättömiksi. 

Pieni pettymys taasen oli hajuvesinäyte, joka tuoksuu mun mielestä keski-ikäiseltä hienostonaiselta. Onneks se on vaan näytekoko ja ehkä äiti kelpuuttaa sen. Myös kynsilakan sävy oli vähän huti, sillä vaikka tykkäänkin tosi paljon just noista Essencen lakoista, ei toi oranssi/persikka oo ihan mun ominta väriä. Muut oli näemmä saaneet boksissa esimerkiks mustaa ja tummansinistä, joita mulla tosin on jo entuudestaan. Mulla on kuitenkin aina kynnet lakattuina, joten enköhän tuonkin tule käyttämään jossain vaiheessa, vaikkei sävy ihan lempparein olekaan!

Näiden kaikkien hittien ja hutien lisäks paketista paljastui Body Boomin kahvikuorinta ja näytteet Compeedin rakkolaastareista, L'anzan shampoosta ja hoitoaineesta sekä Responsin vartaloemulsiosta. Nämä tulee varmasti käytettyä jossain vaiheessa, vaikkakin noilla näytteillä on paha tapa jäädä roikkumaan laatikon pohjalle. Kahvikuorinnan aion kyllä korkata jo tänään, eikä se varmasti jää lojumaan pitkäksi aikaa suihkunurkkaan. 

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Suviseurat ateistin silmin

Viime sunnuntaina vierailtiin Porissa, jossa järjestettiin tänä vuonna Suviseurat. Suviseurat on vanhoillislestadiolaisten jokavuotinen kesäjuhla ja me päädyttiin sinne siitä syystä, että poikaystävän perhe on lestadiolainen ja hän on itse eronnut lestadiolaisuudesta 15-vuotiaana. Tämän jälkeen hän ei "suviksissa" ollut käynyt, mutta koko meidän seurusteluajan kuitenkin puhunut siitä, miten olis hauska käydä kattomassa, millaista Suviseuroissa nykyään on. Mikäpäs oliskaan ollut parempi päivä vierailla tällasissa juhlissa, kuin Gunnareiden keikan jälkeinen päivä. :D Jotain tän tapahtuman koosta kertoo se, että pelkästään lauantaina kävijöitä oli 87 000 ja ehtoolliselle osallistui yli 20 000 ihmistä. Monet puhui siitä, miten ulkopuolisia, ei-lestadiolaisia tuntui käyvän näissä Suviseuroissa aiempia vuosia enemmän, mikä johtui varmasti siitä, että tapahtuma oli tänä vuonna poikkeuksellisesti kaupungin keskustassa. 





Mulle vanhoillislestadiolaisuus on tullut tutuksi näiden kuuden vuoden aikana, jotka on Henrin kanssa oltu yhdessä. Oon myös kuullut paljon juttuja Suviseuroista, joten sinänsä mikään ei tullut suurena yllätyksenä mulle. Kentällä ja leirintäalueilla juoksenteli paljon sokerihumalassa olevia lapsia ja mun silmiin näytti siltä, että joillain tosi nuorilla tytöilläkin oli vauvoja sylissä. Tämäkään ei sinänsä yllättänyt, sillä kyllähän 18-19 -vuotiaat on ja näyttää tosi nuorilta ja monella sen ikäisellä lestadiolaistytöllä on jo ensimmäinen lapsi. 

Asia, mikä kävi selvästi ilmi Suviseuroista ja esimerkiksi poikaystävän suvun erinäistä juhlista, on muiden auttaminen ja talkootyön voima. Koko seurat järjestetään talkoovoimin ja ainakin omiin silmiin kaikki sujui mallikkaasti. Monista lestadiolaisista tulee yrittäjiä ja varmasti sillä on tekemistä asian kanssa, että heidät opetetaan pienestä pitäen vastuuntuntoisiksi ja ahkeriksi työntekijöiksi aina Suviseuroista lähtien. Suviseuroissa lapset voivat esimerkiksi myydä jäätelöä, auttaa myymälässä tai kerätä roskia, josta he saavat palkaksi ruoka- ja kahvilipukkeita. 







Ympäri aluetta, aina leirintäalueita myöten on pystytetty kaiuttimia, joista kentän teltassa pidettävät saarnat ja laulut kuuluvat. Ne ei kuulunut mitenkään häiritsevän kovaa ainakaan leirinnässä, mutta teltan lähistöllä ne rupes vähän ahdistamaan mua. Muuten Suviseuroissa ei tullu missään vaiheessa sellainen olo, että kukaan tuputtaisi uskontoa tai yhtään mitään siihen liittyvää. Ainoa tuputusta etäisesti muistuttava, mihin törmäsin, oli yli-innokkaiden, noin 10-vuotiaiden jätskimyyjien kaupittelu. :D Etukäteen pelkäsin uskovaisten tuijottavan mua paheksuvasti meikkeineni ja tatuointeineni, mutta en kokenu häiritsevää tuijotusta oikeastaan missään vaiheessa. Ehkä hieman normaalia enemmän tuijotettiin ainoastaan sillon, kun käveltiin alueelle hihattomissa vaatteissamme, jolloin molempien tatuoinnit oli näkyvissä. Myöhemmin kentän ihmispaljoudessa, pitkähihaiset päällä saatiin olla ihan rauhassa, mitä nyt vastaan tulleita poikaystävän sukulaisia piti jäädä jututtamaan vähän väliä. :D Muutenkin oon kokenu, että saan olla oma itteni Henrin sukulaisten seurassa, eikä mun tarvii mitenkään rajottaa pukeutumistani tai meikkaamistani. Ainoa juttu, mihin kiinnitän huomiota on se, että yritän olla kiroilematta, minkä kyllä joutuisin tekemään muutenkin ainakin lapsien kuullen.



Kaikkiaan Suviseuroista jäi neutraali fiilis. Paikanpäällä tiedostin olevani ulkopuolinen, mutta minkäänlaista paheksuntaa tai syrjimistä en kokenu. Mikäli poikaystävä haluaa Suviseuroissa vielä joskus päiväseltään käydä, voin harkita mukaan lähtöä. Ensi vuonna Suviseurat järjestetään Keski-Suomessa Äänekoskella, joten mikäli satut olemaan niillä suunnilla, kannattaa omia lestadiolaisia koskevia ennakkoluuloja käydä kumoamassa.