torstai 31. elokuuta 2017

Kolymbari - viihtyisä kalastajakylä Kreetalla

Vajaa viikko sitten palattiin meidän viikon reissulta Kreetalle, jossa tällä kertaa majotuttiin Kolymbarin kalastajakylään Hanian ja Kissamoksen väliin. Ollaan oltu Kreetalla kerran aiemminkin kolme vuotta sitten ja sillon tukikohtana toimi Maleme. Muuten ei kyllä nykyään tule enää juurikaan pakettimatkoja harrastettua, mutta Kreikan kohdalla nämä toimii mainiosti! Mietin etukäteen, että mitenhän autenttinen tämä kalastajakylänä mainostettu paikka onkaan, mutta epäilykset osoittautu vääriksi, sillä Kolymbari on aito kalastajakylä. Vaikka sieltä turisteille rakennettuja palveluita löytyykin, näkyy Kolymbarissa myös paljon paikallisia ja sen tärkeimpiä elinkeinoja on yhä tänäkin päivänä kalastus. Paljon mielenkiintoisempi paikka kuin vaikkapa Kreetan turistirysä Platanias, sillä täällä näki paikallisten elämää.











Me majotuttiin vähän sivussa keskustasta hotelli Nereideksessä, joka on toista Kolymbarista löytyvää supermarkettia vastapäätä. Kylään käveli vajaa 10 minuuttia ja sieltä löyty ainakin meille ihan tarpeeks ravintoloita. Rantaankaan ei kävellyt kuin viitisen minuuttia, eikä Kolymbarin rannalla ollut ruuhkaa tai aurinkotuolien ja -varjojen kaupittelijoita. Muuta osteltavaa, kuin rantakrääsää, turistirihkamaa ja ruokaa Kolymbarista ei juuri löydy, joten ostoksia varten kannattaa suunnata Haniaan tai Kissamokseen. Kissamokseen busseja kulki muistaakseni tunnin välein ja matka maksoi vajaat pari euroa, kun taas Haniaan Kolymbarista pääsee vartin välein ja lähes tunnin kestävä bussimatka kustansi melkein neljä euroa. Kissamoksessa kävimme sunnuntaina, kun melkein kaikki kaupat oli kiinni, mutta se vaikutti melko pieneltä paikalta, enkä ainakaan nähny mitään suurempia vaatekauppoja. Haniassa sen sijaan on kaikkea aina Zarasta Sephoraan, joten shoppailua varten suosittelen ehdottomasti Haniaa ja onhan se myös kaunis, tunnelmallinen kaupunki! 

maanantai 28. elokuuta 2017

Viime aikoina olen..

...sopinut pari työhaastattelua, joista toisessa ehdin jo tänä aamuna käymään!

...viettänyt viikon Kreetalla muun muassa aurinkoa ottaen, hotellin pelastamaa kulkukoiraa lellien, lähikaupungeissa käyden ja uiden. Reissusta tulossa postauksia lähiaikoina. ;)

...miettinyt keinoja salakuljettaa hotellin koira Suomeen.



...penkonut vaatekaappia miettien sen siivousta ja vaatteiden karsimista rankalla kädellä.

...varannut matkan Kuubaan ens talvelle!!

...yrittäny korjata unirytmiä huonolla menestyksellä.

...taistellut mun vihertäväks muuttuneen tukan kanssa ja googlettelut vinkkejä suoravärijämien poistoon.

...miettiny eri asuvaihtoehtoja Halloween-bileisiin.

...päivitellyt kesän lyhyyttä ja syksyn alkamista noin miljoona kertaa.


Shortsit - Seppälä
Paita - Kirppis
Aurinkolasit - Kööpenhamista
Kengät - Dubaista

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien editointi - minä

...yrittänyt opetella Lightroomin käytössä rohkeammaks.

...miettinyt siskon kanssa sen vuoden päästä koittavia häitä varten kaikkea mahdollista vaatetuksesta vieraslistaan.

...kuunnellu paljon Disco Ensembleä ja Backyard Babiesiä, jotka on yhdet ens lauantain WaterXfestin esiintyjistä.

lauantai 26. elokuuta 2017

Epilän kylpylän rauniot

Kuten viimeks lupailin, on nyt vuorossa toinen Tampereelta löytyvä hylätty paikka, eli Epilän kylpylä. Tän postauksen oli alunperin tarkotus tulla ulos jo tämän viikon alussa mun ollessa Kreetalla, mutten ehtinytkään muokata kuvia valmiiks ennen reissua. 

Kylpylän on rakennuttanut liikemies Sixtus Syrjänen perheelleen 1930-luvulla. Syrjäsen omistaman tehtaan tilausmäärän hiipuessa hänen piti joko irtisanoa työntekijöitä tai siirtää nämä muihin töihin, jolloin hän keksi siirtää tehtaan työntekijöitä rakentamaan yksityistä kylpylää. Antiikin kulttuuri näkyi perhettä aina 1950-luvulle palvelleessa kylpylässä, mutta sen jälkeen kylpylä on pahasti rapistunut, eikä raunioista oo enää paljoakaan jäljellä. Ehkä jotain paikan metsittymisestä kertoo ensimmäinen kuva, joka on otettu heti paikalle saavuttua.







Jotenkin nuo rauniot oli aika karmivat, enkä itsekseen tuonne lähtisi. Muutenkaan en kyllä välttämättä uudestaan Epilän kylpylän raunioita menisi katsomaan, sillä mulle oli pettymys se, miten vähän niistä olikaan jäljellä. Jos ei tietäisi, että rakennelma on ollu kylpylä, ei sitä mitenkään vois jäljellä olevista seinistä päätellä. Jos kuitenkin etsii Tampereelta jotain vähän erilaista tekemistä ja hylätyt rakennelmat kiinnostaa, on Epilän kylpylä ihan harkitsemisen arvoinen paikka. Kylpylälle löytää esimerkiksi suuntaamalla Voimalaitokselle Rahtimiehenkatua pitkin. Voimalaitoksen portin kohdalta vasemmalle, jolloin raunioille saapuu metsäpolkua pitkin. 

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Vanha tulitikkutehdas - hylätty rakennus Tampereella

Tampereelta löytyy yksi hienoimmista hylätyistä rakennuksista, joissa oon käyny. Vanha tulitikkutehdas on Särkänniemen lähellä, uuden rantatunnelin vieressä ja se näkyy rantatielle, joten kovin hankala tänne ei oo suunnistaa.

Tehdas on ollut toiminnassa vuosina 1926-1975, jolloin tulitikkujen valmistuksessa käytetyt tukit on tuotu uittamalla tehtaan varastoalueelle. Tehtaan lopetettua toimintansa on rakennuksessa toiminut Autotalo Pekka Mäkinen, mutta nyt tehdas on ollut vuosia tyhjillään ja se on täyttynyt graffiteilla. Vanha tulitikkutehdas on valokuvaajien suosiossa ja onpa siellä kuvattu myös lempibändini musavideo!










Samalla kertaa, kun käytiin vanhassa tulitikkutehtaassa, käytiin myös toisessa hylätyssä paikassa Tampereella. Siitä on tulossa postausta myöhemmin!

Kiinnostaako hylätyt rakennukset? Tiesitkö vanhasta tulitikkutehtaasta entuudestaan?

maanantai 14. elokuuta 2017

Lilat hiukset

Aina sillon tällön kyllästyn mun vaaleisiin hiuksiin. Näin kävi vajaa pari viikkoa sitten, jolloin päädyin sekottelemaan pinkkiä ja sinistä suoraväriä keskenään, ajatuksena saada vaaleanlilat hiukset. Lopputuloksesta tuli yllättävän tumma, mutta ihan hauska! Ei mitkään parhaat kuvat hiusten esittelyyn, mutta ei näitä toisaalta sillä ajatuksella otettukaan. Hangossa meren äärellä oli supertuulista, minkä takia suortuvat lepattaa missä sattuu. :D 



Suoraväreillä on kyllä hauska leikkiä, mutta tätä ennen oon käyttäny ainoastaan pinkkiä. Pinkki on siltä kannalta kätevä, että se paitsi näyttää kivalta, myös kuluu suhteellisen tasaisesti pois ilman, että sitä tarvii mitenkään erityisemmin yrittää kuluttaa tai vetää vaalennusta päälle. Vähän luulen, ettei tän lilan kanssa homma käy niin helposti sitten, kun haluan palata blondiin, joten oonkin jo googlaillu ohjeita suoravärin poistoon. Sinistä sisältävät suoravärit tykkää mitä ilmeisimmin jämähtää ja kuluessaan jopa muuttua vihertäväks. Saa nähdä miten mun hiusten käy!



Shortsit - New Yorker (Tallinna)
Paita - H&M
Ballerinat - Anttila (vanhat)
Laukku - Zalando

Kuvaus - Henri Mutanen
Kuvien editointi - minä

torstai 10. elokuuta 2017

Suomen eteläisimmässä kärjessä

Hangossa käydessä meillä oli toisen päivän suunnitelma selvillä; kävellä Tulliniemen luontopolun reitti, joka vie Manner-Suomen eteläisimpään kärkeen. Luontopolku on kaikkineen reilun 7 kilometrin lenkki.




Alussa polku kulkee merenrantaa pitkin, mutta pian päästään kulkemaan lyhyt matka keskellä metsää. Metsän keskellä näkyy 1940-luvulla rakennettuja, sortuneita parakkeja, joissa on ollut aluksi neuvostoliittolaisia sotilaita ja sen jälkeen saksalaisia sotilaita. Autiotalojen ilmestyminen näkyviin keskellä metsää oli kyllä melkoisen pelottava, kylmiä väreitä aikaansaava näky. Saksalaisten lähdettyä parakkeja on pidetty muun muassa karanteenileirinä, jossa kuulusteltiin Neuvostoliittoon palautettavia sotavankeja. Alue toimi myös naisten työsiirtolana yli 10 vuoden ajan. Työsiirtolassa pidettiin lähinnä rattijuoppoudesta ja irtolaisuudesta tuomittuja naisia.










Eteläkärki oli lähinnä kalliota ja mereltä puhaltavaa tuulta, mutta kieltämättä siellä oli kaunista. Koko luontopolku oli hieno, ehdottomasti pienen patikoinnin arvoinen paikka. Saatiin myös tuntemattomien vieraanvaraisuutta osaksemme, sillä nuotion kallioille tehnyt porukka tarjosi meille ylijääneet makkaransa ja kuultuaan, etten syö makkaraa, kävivät vielä tarjoamassa mulle leipää ja tomaattia. :D Hyvät eväät kyllä kruunas koko homman!

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Ensimmäistä kertaa Hangossa

Tällä viikolla päätettiin lähtee käymään yhen yön visiitillä Hangossa, sillä ei oltu kumpikaan siellä aiemmin käyty. Mun mielessä melkein mikä vaan, järven tai meren äärellä oleva suomalainen kaupunki tai kunta on upeimmillaan kesällä ja odotin Hangon olevan se ultimaattisin kesäkaupunki. Hangon Rantakatu ja Bulevardin lähiympäristö olikin kieltämättä upeeta aluetta, mutta muuten kaupungin keskusta oli jotenkin aika ankee, joten pyörittiin siis lähinnä meren äärellä.








En ollu juurikaan tutkinu Hankoa etukäteen, joten meidän seikkailut keskustassa perustu lähinnä siihen, että mentiin tutkimaan mielenkiintosen näkösiä paikkoja. Näin päädyttiin näköalatorniin, kasinon pihaan ja ihanalle huviloita täynnä olevalle alueelle. Henri oli selvitelly vähän etukäteen asioita ja nekin koski meidän tulevaa majapaikkaa ja seuraavan päivän ohjelmaa. Ideana oli siis yöpyä teltassa ja sitä varten Henri löysi Hangosta Lappohjan kylän, jossa oli telttailuun sopivaa kaunista mäntymetsää hiekkarannan ääressä. Paikassa oli myös pari vessaa ja parkkipaikalta matkaa teltalle tuli noin 300-400 metriä. Pystytettiin teltta sopivasti ennen pimeää ja mentiin sitten autiolle rannalle grillailemaan mukana olleella kertakäyttögrillillä. Mieletön ympäristö teltalle!



Teltassa nukutti hyvin yön ollessa yllättävän lämmin. Aamulla mentiin taas rannalle syömään aamupalaa ja purettiin teltta, sillä päivän ohjelmassa oli ulkoilua Suomen eteläisimmässä kärjessä, Tulliniemessä, josta on luvassa kokonaan oma postaus. Oli kyllä mahtava pikareissu Hankoon, tällasia pitäis tehdä enemmänkin näin kesällä!