tiistai 7. maaliskuuta 2017

Perjantai-ilta trampoliinipuistossa

Haluttiin tehdä perjantai-iltana jotain muuta, kuin möllöttää kotona, joten päädyttiin Trampolin Parkiin. Illan viimeinen, klo 21 alkava vuoro valikoitui meille ihan puhtaasti siitä syystä, että silloin opiskelija-Henri sai lippunsa puoleen hintaan, eli seitsemään euroon. Hiihtolomaviikon kunniaksi saatiin myös limsat kaupanpäälle. Olin etukäteen nähnyt muutamalta eri tyypiltä videoita Snäpissä ja Instassa, joissa he hyppivät vaahtomuovikuutioin vuorattuun kuoppaan. Siinä oli siis kaikki, mitä osasin odottaa trampoliinipuistolta. :D




Polttopalloa pelaten, vaahtomuovikuutioiden sekaan hyppien ja yleisesti trampoliineilla pomppien tunti vierähti nopeasti. Meille aikaa oli juuri sopivasti, sillä molemmilla alko olla lihakset/polvet/selkä niin kipeänä, ettei pidempään ois enää uskaltanutkaan hyppiä. Noiden vaahtomuovikuutioaltaiden edessä olevat trampat oli meidän kummankin mielestä ihan parhaat, sillä ne oli isoimmat ja joustavimmat. Ne olikin aikalailla koko ajan varattuina, mutta hyvin porukka anto tilaa myös toisille, eikä perjantai-illan vuorolla onneks ollut kovin paljoo väkeä.




14 euroa tällasesta huvista on mielestäni sopivasti, eikä mitään oltu muutenkaan hinnoiteltu liian ylös. Henrin sukat osoittautu liukkaiksi, joten hän osti Trampolin Parkin omat jarrusukat kohtuulliseen kolmen euron hintaan. Mulle hyppiminen osoittautu polvia rasittavaksi, joten kovin usein en tällasta uskaltais harrastaa. Miinusta siitä, että olisin toivonut alkuun jotain opastusta vaikka siitä, minne tavarat voi jättää, milloin voidaan mennä hyppimään ja mistä trampoliineille pääsee. Nyt meiltä kysyttiin ainoastaan, ollaanko käyty aiemmin ja oltiinko täytetty vastuuvapautuslomakkeet etukäteen. Noilla pelikentillä mua häiritsi myös trampoliinien välissä olevat kovat ja leveät reunat, joiden päälle tipuin useamman kuin yhden kerran. Ymmärrän, että reunat on pakko olla, mutta jäin miettimään, että miksi ne oli niin älyttömän leveät tai eikö niitä olis voinu yrittää pehmustaa vähän.

Kaikkiaan siis hauska kokemus, mutta urheilullisista aktiviteeteistä vielä enemmän mun makuun oli Irti Maasta -seinäkiipeily, jossa käytiin viime syksynä.

2 kommenttia:

  1. Aika hauskan näköinen paikka, en tuollaisenkaan olemassaolosta tiennyt! Tosin minun tuurillani onnistuisin varmaan rikkomaan itseni tuolla, nuo reunat tosiaan näyttävät vähän hasardilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en tiennyt, ennen kuin näin yhden tutun Instagramissa videopätkää tästä! Joo sitä itteni rikkomista mäkin vähän pelkäsin, mutta yritin olla varovainen. :)

      Poista